Muokattu 04.01.2024
Mikä on testamentti, ja milloin se kannattaa tehdä?
Testamentilla määräät, mitä tapahtuu omaisuudellesi kuolemasi jälkeen. Testamentti kannattaa tehdä, jos ei ole tyytyväinen siihen, miten perintö lain mukaan jakaantuisi. Testamentille voi olla tarvetta uusperheessä, tai vaikka perheessä, jossa lapset ovat hyvin pieniä.
”Leskellä on elatusvelvollisuus lapsiaan kohtaan. Jos puoliso kuolee ja hänen omaisuutensa menee kokonaan pikkulapsille, leski voi joutua taloudelliseen ahdinkoon. Lapsille mennyttä perintöä ei saa käyttää perheen ylläpitoon, kuten asumismenoihin, ruokaan tai lasten harrastusten maksamiseen”, kertoo Junior Legal Counsel Aryan Kumar Mandatumista.
Testamentin lisäksi leskeä kannattaa turvata taloudellisesti henkivakuutuksella. Etlan tutkimuksen mukaan työikäisen kuolemasta seuraa 450 000 euron menetykset perheelle. Kalevan henkivakuutus on erityisen edullinen yhteistyöliittojemme jäsenille.
Testamentin avulla turvataan läheisten taloutta, jos perintökaari eli laki perinnöstä ei sitä tee. Testamentin avulla voi myös ehkäistä perintöriitoja, kun kertoo testamentissaan, minkä esineen tai osan varallisuudesta kukin perillinen saa.
Mitä pitää huomioida, ennen kuin tekee testamentin?
Ota ensin selvää, keille perintösi menisi perintökaaren mukaan. Sitten pohdi, mitä siitä seuraisi läheisillesi, joille ei perintöä tulisi. Mieti, haluatko antaa perintöä henkilöille tai tahoille, jotka eivät peri sinua automaattisesti. Tämän jälkeen tiedät, tarvitseeko sinun tehdä testamentti.
Omaisuutta voi testamentata kenelle tahansa. Perinnön voi määrätä myös esimerkiksi rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle.
Tässä on kuvattuna, miten lakisääteinen perimysjärjestys etenee.
Perintökaari ja perimysjärjestys
Perintökaaren mukaan ensisijaisia perillisiä ovat aina rintaperilliset. Rintaperillisiä ovat jälkeläiset suoraan alenevassa polvessa, esimerkiksi lapset ja lapsenlapset.
Jos perittävä on ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa eikä hänellä ole rintaperillisiä, perinnön saa aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli. Lesken kuoltua omaisuus jaetaan lesken perillisten ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken.
Toissijaisia perillisiä ovat vanhemmat, sisarukset ja sisarusten lapset. Mikäli toissijaisten perillisten oikeus leskelle menneeseen omaisuuteen halutaan sulkea pois, ensiksi kuolleen on pitänyt tehdä testamentti leskensä hyväksi.
Perimysjärjestyksessä rintaperillisten ja puolison jälkeen ovat vanhemmat, sisarukset ja isovanhemmat
Jos perittävällä ei ole lapsia eikä puolisoa, perinnön saavat vanhemmat. Sen jälkeen vuoro menee sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Jos heitä ei ole elossa, perinnön saavat isovanhemmat ja sen jälkeen heidän lapsensa.
Lakisääteinen perimys katkeaa täteihin ja setiin
Tädit, sedät ja sisarusten lapset voivat vielä periä, mutta serkut eivät. Jos perittävällä ei ole enää lain mukaan perintöön oikeutettuja sukulaisia elossa, perintö menee valtiolle.
Rintaperillinen perii vähintään lakiosan, vaikka olisi testamentti
Testamentissa voi määrätä koko omaisuudenjaosta. Jos perittävällä on rintaperillisiä, heillä on kuitenkin oikeus saada lakiosansa, joka on yleensä puolet vainajan omaisuudesta.
”Jos vainajalla on kaksi lasta, kummankin perintöosa on puolet omaisuudesta. Vaikka vainaja olisi testamentannut omaisuutensa muualle, kummallakin lapsella on silti oikeus lakiosaansa, joka on yksi neljäsosa omaisuudesta. Lasten lakiosa rajoittaa vapautta määrätä omaisuudestaan testamentilla”, kertoo Aryan Kumar.
Muut perilliset voi sulkea pois perinnöstä testamentilla. Esimerkiksi lapseton henkilö voi jättää puolisonsa ilman perintöä testamentilla.
Jos perintösi on pääasiassa kiinteää omaisuutta, henkivakuutuksen avulla varmistat, että perillisesi pystyvät maksamaan perintöverot.
Henkivakuutuksen korvausta tarvitaan yleensä myös muuhun taloudellisen turvan varmistamiseen, lainojen maksamiseen ja perheen elättämiseen. Katso, paljonko henkivakuutus sinulle maksaisi:
Juttu jatkuu laskurin alla.
Testamentin voi tehdä itse, mutta juristista on apua
Testamentin voit tehdä itse. Oikeudellisesti sitova testamentista tulee silloin, kun laissa mainitut muotovaatimukset täyttyvät. Laki asettaa tiettyjä vaatimuksia sekä itse asiakirjalle että sen tekijöille ja todistajille. Testamentin teossa onkin hyvä kääntyä juristin puoleen. Juristin avulla voi helpommin valita itselleen parhaiten sopivan testamenttityypin.
Lue, milloin testamentti on pätevä
Suomessa täysi-ikäinen voi tehdä testamentin. 15-vuotiaasta alkaen voi tehdä testamentin, jos testamenttaa omalla työllään ansaitsemiaan rahoja.
Testamentilla voidaan muuttaa perimysjärjestystä ja päättää itse, kenelle perintö halutaan jättää.
Testamentilla ei määrätä henkivakuutuksen edunsaajasta – yleensä
Testamentilla määrätään kuolinpesän varoista. Henkivakuutuskorvaus ei lähtökohtaisesti kuulu kuolinpesän varoihin, joten testamentilla ei voi määrätä henkivakuutuksen edunsaajaa.
Henkivakuutuksen edunsaajasta pitää määrätä kirjallisesti henkivakuutusyhtiölle. Edunsaajamääräys kertoo, kenelle korvaus maksetaan vakuutetun kuollessa.
Henkivakuutuksen edunsaajaksi voi määrätä myös kuolinpesän, jolloin korvaus maksetaan kuolinpesään ja jaetaan sieltä kuten perintö, josta on voitu määrätä testamentilla. Jos päätät tehdä näin, on hyvä huomioida, että kuolinpesälle maksettu raha on käytettävissä vasta, kun pesänselvitys on tehty. Mikäli korvaus maksetaan henkivakuutuksessa nimetylle edunsaajalle, vakuutusyhtiö maksaa korvauksen suoraan edunsaajan tilille 30 päivän kuluessa korvaushakemuksen jättämisestä.
Jos sinä tai puolisosi kuulutte johonkin lähes 90 yhteistyöliittoomme, olette oikeutettuja Kalevan pysyvästi edulliseen henkivakuutukseen.
