Muokattu 09.04.2025
Miten perintö jaetaan lesken ja lasten kesken?
Jos nyt kuolisit, miten omaisuus jaettaisiin aviopuolisosi ja lasten kesken? Oma perintö kannattaa suunnitella, jotta varmistat tahtosi toteutumisen. Juristi kertoo, mitä kannattaa ottaa huomioon.
Jos sinulla on lapsia, leski ei yleensä peri
Perinnönjako menee perintökaaren mukaan, ellei vainaja ollut muuta määrännyt. Lain mukaan leski ei peri puolisoaan, jos puolisolla on lapsia. Leski saa perintöä, jos hänen edukseen tekee testamentin. Oli testamenttia tai ei, leskellä on kuitenkin avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, ellei oikeudesta ole luovuttu avioehdolla.
Avio-oikeus tarkoittaa, että puolisoilla on oikeus toistensa omaisuuteen, kun avioliitto päättyy. Kuoleman sattuessa puolisoiden varat ja velat lasketaan yhteen. Jos leski on vähänvaraisempi, varat jaetaan puoliksi. Jos varakkaampi puolisoista jää leskeksi, hänellä on oikeus pitää omat varansa. Tätä kutsutaan ositukseksi, ja se tapahtuu yleensä ennen kuin kuolinpesä voidaan jakaa.
Leski ei maksa osituksessa saamastaan omaisuudesta perintöveroa. Osituksessa vainajalle jäänyt osuus omaisuudesta on se, mikä peritään.
|
Miten ositus menee? Tuisku omistaa 100 000 euroa, ja hänen puolisonsa Anni 300 000 euroa. Jos Anni kuolee ilman avioehtoa, osituksen jälkeen Tuiskun omaisuus on 200 000 euroa. Annin kuolinpesälle jäänyt 200 000 euroa olisi perittävä omaisuus. Jos Tuisku kuolisi ilman avioehtoa, Annilla olisi leskenä oikeus pitää omaisuutensa. Perittävää omaisuutta olisi Tuiskun 100 000 euroa. |
|
Mitä ovat rintaperilliset?
Rintaperillisiä ovat biologiset lapset ja adoptiolapset, sekä näiden puuttuessa lapsenlapset. Jos vainajan lapset ovat kuolleet, mutta hänellä on elossa olevia lapsenlapsia, lapsenlapset perivät lasten sijasta.
Rintaperillisen on siis oltava ns. ensimmäinen elossa oleva perillinen suoraan alenevassa polvessa (lapsi, lapsenlapsi, jne.).
Jos jälkeläisiä on elossa, leski ei peri. Perilliset voivat tarvita taloudellista apua perintöverojen maksamiseen, leski puolestaan perheen elättämiseen. Molempiin apua tuo henkivakuutus.
Milloin leski perii?
Leski perii aviopuolisonsa, jos puolisolla ei ollut rintaperillisiä. Leski voi kuitenkin periä osan puolison omaisuudesta, vaikka rintaperillisiä olisi elossa, jos lesken hyväksi on tehty testamentti. Rintaperillisillä on kuitenkin oikeus puolikkaaseen vainajan omaisuudesta, joten koko omaisuutta on vaikea testamentata rintaperillisten ohi puolisolle ilman rintaperillisten suostumusta. Tätä rintaperillisten oikeutta kutsutaan oikeudeksi lakiosaan.
Lapseton puoliso voi tekemällään testamentilla ohittaa lesken oikeuden perintöön. Vainaja on esimerkiksi voinut testamentata omaisuutensa vanhemmilleen, kummilapselleen tai hyväntekeväisyyteen.
”Kannattaa miettiä, tarvitseeko puoliso lisää taloudellista turvaa kuoleman sattuessa. Jos vastaus on kyllä, toteutetaanko se testamentilla, henkivakuutuksella tai muulla tavoin. Taustalla vaikuttavat lesken omat tulot, varallisuus, mahdollinen avio-oikeus ja mahdollinen lesken eläke”, kertoo Senior Legal Counsel Seppo Mikkola Mandatumista.
Tehokkain tapa auttaa leskeä taloudellisesti on henkivakuutus. Leskelle määrätty korvaus ei kuulu kuolinpesään, ja leski saa rahat omalle tililleen nopeammin kuin osituksen tai perinnönjaon kautta. Leski voi tarvita rahaa pyörittääkseen perheen arkea ja selvitäkseen lainoista, kun yhtäkkiä toisen puolison tulot jäävät perheeltä saamatta.
Avoleskellä ei ole oikeuksia
Avopuolisolla ei ole lain mukaan avio-oikeutta, perintöoikeutta eikä oikeutta jäädä asumaan viimeiseen yhteiseen kotiin. Avopuolison hyväksi on tehtävä testamentti, ja henkivakuutuksessa hänet on määrättävä nimeltä edunsaajaksi, jos hänelle haluaa taloudellista turvaa kuoleman sattuessa.