Muokattu 25.11.2024
Miten perintö jaetaan, jos vainajalla oli testamentti?
Miten perinnönjako menee, jos vainajalla oli testamentti? Kerromme, mitä testamentin edunsaajan tarvitsee tehdä, ja mitä puolestaan muiden perillisten. Muita perillisiä ovat esimerkiksi ne perilliset, jotka perintökaaren eli lain mukaan perisivät vainajan.
Jos vainajalla oli testamentti, sen edunsaajien tulee antaa testamentti virallisesti ja todistettavasti tiedoksi perillisille, minkä jälkeen testamentti huomioidaan perinnönjaossa. Perilliset voivat yrittää kiistää testamentin.
Mitä tapahtuu ennen perinnönjakoa?
Ennen testamenttia ja perinnönjakoa saatetaan tehdä ositus, mikä voi vaikuttaa perittävän omaisuuden määrään. Ositus tehdään, jos vainaja oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, eikä pariskunnalla ollut osituksen ohittavaa avioehtoa.
Osituksessa pariskunnan varat lasketaan yhteen ja tasataan lesken eduksi, jos hän oli vähävaraisempi. Jos vainaja oli vähävaraisempi, leski ei joudu luovuttamaan omaisuuttaan kuolinpesälle.
Lesken ja muun perheen toimeentuloa voi turvata Kalevan edullisella henkivakuutuksella.
Juttu jatkuu laskurin jälkeen.
Mitä tarkoittaa testamentin tiedoksianto?
Osituksen jälkeen päästään etenemään kohti perinnönjakoa, ja testamenttikin on ajankohtainen. Jotta testamentti vaikuttaisi perinnönjakoon, testamentin edunsaajan pitää antaa testamentti virallisesti ja todistettavasti tiedoksi vainajan perillisille. Tiedoksianto tapahtuu usein esimerkiksi haastemiehen kautta. Jokaiselle perilliselle tulee antaa kopio testamentista, jotta he voivat tutustua sen sisältöön.
Testamentista huolimatta rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jota he puolestaan voivat vaatia, jos testamentissa heidät sivuutettaisiin.
Mikä on lakiosa?
Lakiosa tarkoittaa sitä, että rintaperillisillä on oikeus puoleen omaisuudesta, vaikka perittävä olisi tehnyt testamentin. Rintaperillisiä ovat perilliset suoraan alenevassa polvessa eli esimerkiksi lapset ja lapsenlapset.
Muilla perillisillä ei ole oikeutta lakiosaan eli heidät voi jättää kokonaan perinnöttömiksi testamentilla. Muut voivat periä, jos vainajalla ei ole rintaperillisiä. Tällöin perillisiä olisivat esimerkiksi vainajan puoliso tai vanhemmat.
Miten vaatia lakiosaa?
Jos testamentissa ei huomioida rintaperillisten oikeutta lakiosaan, sitä tulee vaatia kirjallisesti lakiosavaatimuksella. Vaatimus pitää ilmoittaa testamentin edunsaajalle tai edunsaajille, minkä takia siitä käytetään välillä myös nimeä lakiosailmoitus. Lakiosavaatimuksen voi myös esittää perunkirjoituksessa.
Lakiosavaatimuksen voi esittää vapaamuotoisesti, kunhan se vain on kirjallisesti todettavissa.
Lakiosavaatimus tulee ilmoittaa kuuden kuukauden sisään siitä, kun testamentin edunsaaja on antanut testamentin tiedoksi. Kuitenkin perunkirjoitus tulee yleensä hoitaa kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, ja perunkirjoituksessa tulisi viimeistään kertoa vaatimukset lakiosaa kohtaan. Perunkirjoitukselle voi tarvittaessa hakea lisäaikaa.
”Jos lakiosaa ei ole testamenttia tehdessä huomioitu, lakiosa voi rajoittaa testamentin määräyksiä. Yleensä vainajan tahto pyritään toteuttamaan, jolloin lakiosa voidaan esimerkiksi maksaa rahana”, kertoo Junior Legal Counsel Aryan Kumar Mandatumista.
Miten kiistää testamentti?
Perillinen voi kiistää testamentin, jos se on hänen mielestään pätemätön. Syynä voi olla esimerkiksi se, että testamentin muotoseikoissa on virheitä, tai että vainaja on tehnyt testamentin mielentilassa, jossa ei enää tee selväjärkisiä päätöksiä.
Jos perillinen haluaa kumota testamentin pätemättömänä, hänen tulee tarttua toimeen kuuden kuukauden sisään siitä, kun testamentti on saatettu hänelle virallisesti tiedoksi. Pätemättömäksi julistaminen alkaa siitä, että perillinen nostaa moitekanteen testamentin edunsaajaa vastaan käräjäoikeudessa.
Jos perillinen epäilee, ettei vainaja ollut tehnyt testamenttia omasta vapaasta tahdostaan, tai että testamentti on väärennetty, hän voi nostaa ineksistenssikanteen. Tämä tarkoittaa, että perillinen yrittää todistaa, ettei vainaja ollut lainkaan tehnyt testamenttia. Tällä kanteella ei ole aikarajaa, kuten moitekanteella.
Todistustaakka on kanteen nostaneella henkilöllä.
Miten perintö lopulta jaetaan?
Jos kaikki perilliset hyväksyvät testamentin, omaisuus jaetaan testamentin määräyksen mukaan. Testamentissa on esimerkiksi voitu määrätä lahjoituksia järjestöille, perintöä yksittäisille henkilöille ja ohjeistettu, miten arvoesineet jaetaan perillisten kesken.