Muokattu 09.04.2025
Henkivakuutuksen verotus – juristin neuvot
Henkivakuutuksella turvaat läheisten talouden oman kuolemasi varalta. Henkivakuutuskorvauksen saa vaikeassa elämäntilanteessa nopeasti käyttöön helpottamaan arjen pyörittämistä.
Lue Mandatumin varainhoitoyksikön Senior Legal Counsel Seppo Mikkolan vinkit henkivakutuuksen verotukseen.
Milloin henkivakuutuskorvaus on perintöveron alaista?
Lähiomaiselle maksettava henkivakuutuskorvaus on perintöveron alaista. Tässä tapauksessa korvauksesta maksetaan veroa perintöverotaulukon 1. veroluokan mukaan eli vero on enintään 19 % (2024). Lähiomaisia ovat muun muassa aviopuoliso, lapset sekä lapsenlapset.
Henkivakuutuksen sopivaa korvaussummaa arvioidessa kannattaa huomioida, että korvauksesta maksetaan vero.
Miten henkivakuutuskorvauksen veroprosentti muodostuu?
Vakuutusyhtiö maksaa edunsaajalle määrätyn vakuutuskorvauksen edunsaajan tilille, jolloin henkivakuutuskorvaus lasketaan mukaan muuhun kyseisen edunsaajan perittävään omaisuuteen. Koko perittävän osuuden mukaan määräytyy lopullinen perintöveroprosentti.
Vakuutusyhtiö ei siis peri veroa lähiomaiselle maksetusta vakuutuskorvauksesta, mutta ilmoittaa maksetun määrän verottajalle kunkin edunsaajan kohdalla. Verottaja lähettää perintöverosta laskun edunsaajalle erikseen, kun koko perintö on jaettu.
Miten kuolinpesälle maksettu henkivakuutuskorvaus verotetaan?
Henkivakuutuskorvaus verotetaan perintönä myös silloin, kun vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajana olevalle vakuutetun kuolinpesälle. Kuolinpesälle maksettava vakuutuskorvaus kuuluu perittävän varoihin samalla tavalla kuin muukin hänen omaisuutensa.
Milloin henkivakuutuskorvaus verotetaan pääomatulona?
Muulle kuin lähiomaiselle maksettava henkivakuutuskorvaus on edunsaajalle kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. Tällöin veroprosentti on 30–34 % (2024). Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö pidättää vakuutuskorvauksesta pääomaveron ennen kuin maksaa sen edunsaajan tilille.
Vakuutusyhtiö ilmoittaa verottajalle maksetun korvauksen ja siitä pidätetyn veron.
Mitä eroa on sillä, että henkivakuutuskorvauksen saa suoraan tai kuolinpesän kautta?
Verotuksellisesti useimpien kohdalla ei ole mitään väliä, saako henkivakuutuksen korvauksen suoraan vai kuolinpesän kautta.
“Kun kyseessä on kuka tahansa muu lähiomainen kuin aviopuoliso, on verotuksellisesti samantekevää, saako tämä lähiomainen henkivakuutuskorvauksen edunsaajamääräyksen kautta suoraan pankkitililleen vai kuolinpesän kautta jaettuna perintönä”, Seppo Mikkola sanoo.
Rahojen saamisen nopeudessa taasen on usein eroa: yleensä suoraan edunsaajalle maksetun henkivakuutuskorvauksen saa nopeammin käyttöön kuin kuolinpesän kautta saadun perinnön. Vakuutusyhtiö maksaa rahat tyypillisesti parissa viikossa tilille.
Mikkolan mukaan kuolinpesän selvitysprosessissa voi kestää muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen, riippuen esimerkiksi siitä, riidelläänkö perillisten kesken tai, onko menehtyneellä hankalasti selvitettävää varallisuutta.
Mitä pitäisi tietää verotuksesta ja aviopuolisolle menevästä henkivakuutuskorvauksesta?
Tietyissä tilanteissa aviopuolisoa ei verotuksellisesti kannata nimetä edunsaajaksi henkivakuutukseen.
“Jos henkivakuutuksen ottanut aviopuoliso on varakkaampi kuin edunsaajaksi kaavailtu aviopuoliso, ja jos aviopuolisoilla ei ole avioehtosopimusta, kannattaa harkita sitä, että aviopuolison sijaan edunsaajaksi laitetaan kuolinpesä”, Mikkola sanoo.
“Tällöin korvaus maksetaan ensin kuolleen puolison pankkitilille. Olettaen, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen eli heillä ei ole avioehtoa. Tällöin leski saa puolisoiden omaisuuden jaossa eli osituksessa korvauksen puolikasta vastaavan osuuden varoista verovapaasti.”
Jos et ole varma, mikä on sinun kohdallasi paras ratkaisu, asiasta kannattaa keskustella juristin kanssa.