Muokattu 25.11.2024
Henkivakuutuksen verotus – juristin neuvot
Henkivakuutuksella turvaat läheisten taloudellisen tilanteen oman kuolemasi varalta. Henkivakuutuskorvauksen saa vaikeassa elämäntilanteessa nopeasti käyttöön helpottamaan arjen pyörittämistä.
Lue Mandatumin varainhoitoyksikön Senior Legal Counsel Seppo Mikkolan vinkit henkivakutuuksen verotukseen.
Milloin henkivakuutuskorvaus on perintöveron alaista?
Lähiomaiselle maksettava henkivakuutuskorvaus on perintöveron alaista. Tässä tapauksessa korvauksesta maksetaan veroa perintöverotaulukon 1. veroluokan mukaan eli vero on enintään 19 % (2024). Lähiomaisia ovat muun muassa aviopuoliso, lapset sekä lapsenlapset.
Vakuutusyhtiö maksaa edunsaajalle määrätyn vakuutuskorvauksen edunsaajan tilille, jolloin henkivakuutuskorvaus lasketaan mukaan muuhun kyseisen edunsaajan perittävään omaisuuteen. Koko perittävän osuuden mukaan määräytyy lopullinen perintöveroprosentti.
Vakuutusyhtiö ei siis peri veroa lähiomaiselle maksetusta vakuutuskorvauksesta, mutta ilmoittaa maksetun määrän verottajalle kunkin edunsaajan kohdalla. Verottaja lähettää perintöverosta laskun edunsaajalle erikseen, kun koko perintö on jaettu.
Henkivakuutuskorvaus verotetaan perintönä myös silloin, kun vakuutuskorvaus maksetaan edunsaajana olevalle vakuutetun kuolinpesälle. Kuolinpesälle maksettava vakuutuskorvaus kuuluu perittävän varoihin samalla tavalla kuin muukin hänen omaisuutensa.
Milloin henkivakuutuskorvaus verotetaan pääomatulona?
Muulle kuin lähiomaiselle maksettava henkivakuutuskorvaus on edunsaajalle kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. Tällöin veroprosentti on 30–34 % (2024). Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö pidättää vakuutuskorvauksesta pääomaveron, ennen kuin maksaa sen edunsaajan tilille.
Maksettu korvaus ja siitä pidätetty vero ilmoitetaan vakuutusyhtiön toimesta verottajalle.
Onko lähiomaiselle väliä, saako henkivakuutuskorvauksen suoraan vai kuolinpesän kautta?
“Kun kyseessä on kuka tahansa muu lähiomainen kuin aviopuoliso, on verotuksellisesti samantekevää, saako tämä lähiomainen henkivakuutuskorvauksen edunsaajamääräyksen kautta suoraan pankkitililleen vai kuolinpesän kautta jaettuna perintönä”, Seppo Mikkola sanoo.
Verotuksellinen lopputulema on sama, mutta yleensä suoraan edunsaajalle maksetun henkivakuutuskorvauksen saa nopeammin käyttöön kuin kuolinpesän kautta saadun perinnön.
Edunsaaja saa siis henkivakuutuskorvauksen nopeasti käyttöön: vakuutusyhtiö maksaa rahat tyypillisesti parissa viikossa tilille. Mikkola kertoo, että kuolinpesän selvitysprosessissa voi kestää muutamasta kuukaudesta useampaan vuoteen, riippuen esimerkiksi siitä, riidelläänkö perillisten kesken tai, onko menehtyneellä hankalasti selvitettävää varallisuutta.
Mitä pitäisi tietää verotuksesta ja aviopuolisolle menevästä henkivakuutuskorvauksesta?
Tietyissä tilanteissa aviopuolisoa ei verotuksellisesti kannata nimetä edunsaajaksi henkivakuutukseen.
“Jos henkivakuutuksen ottanut aviopuoliso on varakkaampi kuin edunsaajaksi kaavailtu aviopuoliso, ja jos aviopuolisoilla ei ole avioehtosopimusta, kannattaa harkita sitä, että aviopuolison sijaan edunsaajaksi laitetaan kuolinpesä”, Mikkola sanoo.
“Tällöin korvaus maksetaan ensin kuolleen puolison pankkitilille. Olettaen, että puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen eli heillä ei ole avioehtoa. Tällöin leski saa puolisoiden omaisuuden jaossa eli osituksessa korvauksen puolikasta vastaavan osuuden varoista verovapaasti.”
Jos et ole varma, mikä on sinun kohdallasi paras ratkaisu, asiasta kannattaa keskustella juristin kanssa.
Henkivakuutuskorvauksen verotus osana kokonaistaloudellista suunnittelua
Mitä kaikkien olisi hyvä tietää henkivakuutuskorvauksen verotuksesta ja henkivakuutuksesta ylipäätänsä? Senior Legal Counsel Seppo Mikkola Mandatumin varainhoitoyksiköstä kertoo tärkeimmät vinkit:
1. Henkivakuutuksen edunsaajamääräys tulee laatia huolella ja pitää ajan tasalla elämäntilanteiden muuttuessa
Henkivakuutuksen edunsaajana on usein oletusarvoisesti ”omaiset” eli puoliso ja lapset tai pelkästään ”lapset”. Jos edunsaajana on ”omaiset”, vakuutuskorvaus maksetaan siten, että aviopuoliso saa puolet ja lapset jakavat keskenään toisen puolen. “Henkivakuutusta ottaessa tulisi pohtia tarkkaan, kenet nimeää edunsaajaksi. Omaiset tai muu edellä mainittu vakiomuotoinen määräys ei läheskään aina ole paras vaihtoehto”, Mikkola muistuttaa, ”Ja jos elämäntilanne muuttuu esimerkiksi eron tai lähiomaisen kuoleman myötä, kannattaa miettiä, onko henkivakuutusta edunsaajineen syytä päivittää.”
2. Henkivakuutus ja testamentti palvelevat eri tarkoituksia
“On syytä muistaa, että testamentti on perintösuunnitteluvälineenä joustavampi kuin henkivakuutus: ainoa henkivakuutuskorvauksen saajan määräysvaltaa rajoittava ehto, jonka henkivakuutukseen voi laittaa, on avio-oikeuden poissulkeva ehto. Se tarkoittaa sitä, että korvauksen saajan aviopuolisolla ei avioliiton purkautuessa ole oikeutta henkivakuutuskorvauksen varoihin”, Mikkola sanoo. “Jos sen sijaan haluaa esimerkiksi rajoittaa täysi-ikäisten lasten määräysvaltaa varoihin, testamentti on tähän oikea väline, ei henkivakuutus.”
4. Henkivakuutuskorvauksesta luopuminen voi joskus olla järkevää
“Henkivakuutuskorvauksesta voi halutessaan luopua vastaavalla tavalla kuin perinnöstä”, Mikkola kertoo, ”Henkivakuutuskorvauksesta voi myös luopua, vaikka perinnöstä ei luopuisikaan ja päinvastoin.”
