Muokattu 25.11.2024
Avoliitto ja perintö: 6 asiaa, jotka on hyvä tietää
Periikö avopuoliso? Miten käy yhteisen kodin, jos toinen avopuolisoista kuolee? Mandatumin varainhoitoyksikön Senior Legal Counsel Seppo Mikkola listaa kuusi asiaa, mitä avoliitossa elävän on hyvä tietää perintöasioista.
1. Avopuoliso ei saa perintöä automaattisesti
”Perintöasioissa avo- ja aviopuolisoilla on puolison kuollessa lain silmissä ratkaisevasti erilainen asema: Kun aviopuolisoista toinen kuolee, puolisoiden omaisuudelle tehdään ositus, jossa varat ja velat tasataan. Ositus tehdään vain, jos varakkaampi puoliso menehtyy ensin. Avoliitossa vastaavaa oikeutta toisen omaisuuteen ei ole", Mikkola toteaa.
Lisäksi lain mukaan, jos kuollut puoliso on lapseton, aviopuoliso perii hänet suoraan. Sen sijaan avopuoliso ei ole lain mukaan puolisonsa perillinen. Avopuoliso perii vain, jos hänen hyväkseen on tehty testamentti.
Testamentilla avopuolisolle voi määrätä enintään puolet omaisuudestaan. Toinen puolisko on rintaperillisten lakiosa, joka kuuluu perittävän lapsille.
2. Perinnön puolisovähennys ei koske avopuolisoa
”Aviopuoliso on oikeutettu vähentämään puolisoltaan saamastaan perinnöstä 90 000 euroa verovapaana puolisovähennyksenä. Sama oikeus koskee myös avopuolisoa, mikäli puolisoilla on yhteinen lapsi. Muutoin avopuolisolla ei ole oikeutta vähennykseen.”
Henkivakuutus on hyvä tapa turvata avopuolisosi taloudellinen tulevaisuus.
3. Perintöverotukseen vaikuttaa se, onko lapsia vai ei
Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi, testamentilla perivä avopuoliso kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan. Silloin perintöveroa voi joutua maksamaan enintään 19 prosenttia perinnöstä.
Mikäli yhteisiä lapsia ei ole, avopuoliso maksaa perinnöstään toisen veroluokan mukaiset verot eli enintään 33 prosenttia perinnön arvosta.
"Tällöin kannattaa miettiä, olisiko avopuolisolle järkevämpää määrätä testamentissa esimerkiksi asunnon omistusoikeuden sijaan käyttöoikeus. Jos asunnon omistusoikeuden haluaa testamentata ensin avopuolisolle ja hänen kuolemansa jälkeen omille lapsille, asunnosta joutuu maksamaan perintöveroa kaksi kertaa, joista ensimmäisellä kerralla raskaamman veroprosentin mukaan", Mikkola selventää.
4. Avoliitossa asumisoikeus pitää turvata testamentissa – muuten sitä ei ole
Aviopuolison asumista turvaa lesken vähimmäissuoja, joka määrää, että leskellä on lakiin perustuva oikeus jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen kotiin.
"Avopuolisolla samaa oikeutta ei ole, jos puolisoilla ei ole yhteisiä lapsia. Avopuolison asumisoikeus kannattaa siis aina turvata testamentissa. Jos näin ei tehdä ja esimerkiksi vainajan lapset perivät asunnon tai osan siitä, he voivat vaatia asunnon myymistä.”
5. Myös irtaimisto pitää merkitä testamenttiin
”Aviopuolison asumista turvaa myös lesken oikeus pitää yhteisen kodin irtaimistoa hallinnassaan. Sen sijaan avopuolisolla ei ole ilman testamenttia oikeutta kuolleen puolison osuuteen yhteisen kodin irtaimistosta.
Irtaimiston ajatellaan yleensä olevan sen puolison omaisuutta, jonka rahoilla se on hankittu. Jos omaisuutta on hankittu yhdessä, oletus on, että puolisot omistavat sen puoliksi. Siksi varsinkin isompien hankintojen rahoittamisesta kannattaa pitää kirjaa.”
6. Henkivakuutus avopuolison turvana
Avopuolison talouden voi turvata henkivakuutuksella.
”Henkivakuutuksella on perintönäkökulmasta kaksi hyvää puolta yli muiden: korvaussumman saa tililleen hyvin nopeasti kuoleman jälkeen, eikä henkivakuutuskorvaus altistu samalla tavalla perillisten keskinäisille riidoille kuin avopuolison hyväksi tehty testamentti."
On hyvä muistaa, että avopuoliso pitää aina nimetä nimeltä henkivakuutuksen edunsaajamääräykseen. Jos avopuoliso vaihtuu, edunsaajan muutos on päivitettävä kirjallisesti vakuutusyhtiöön.
Yhteinen henkivakuutus on pariturva
Primus-henkivakuutuksen voit ottaa erikseen itsellesi ja puolisollesi tai yhteisenä kahden hengen henkivakuutuksena, eli pariturvana.
Pariturva on puolisoille yhteinen, jolloin hinta on entistäkin edullisempi. Pariturva on yksi vakuutus yhteisellä korvaussummalla. Siinä on kaksi vakuutettua ja molemmilla vakuutetuilla on omat edunsaajat. Pariturvassa yleensä puolisot ovat toistensa edunsaajat.
Toisen kuollessa korvaussumma maksetaan kokonaisuudessaan kuolleen osapuolen edunsaajille. Mikäli molemmat vakuutetut kuolevat samanaikaisesti, korvaussumma maksetaan puoliksi kummankin edunsaajille.
Henkivakuutus on hyvä tapa turvata puolisosi talous, kun sinua ei enää ole.
